Author name: ilkka

Blogi Tekemistä yhdessä muistisairaan kanssa Muistisairaan läheisen luona vierailu voi joskus tuntua haastavalta, jos sairaus on muuttanut hänen persoonaansa, eikä tiedonkäsittely toimi entiseen tapaan. Keskustelu ei ehkä suju kuten ennen, ja vaikka olisi mukava viettää aikaa yhdessä, voi olla vaikea keksiä, miten hetken saisi kulumaan luontevasti ilman vaivaantuneisuutta. Läheisten vierailut ovat muistisairaalle kuitenkin erittäin tärkeitä – sekä silloin, kun hän vielä muistaa läheisensä, että myöhemminkin. Vaikka mieli ei muistaisi, keho muistaa. Ihmiskontakti, hyvä olo ja mukavat hetket lisäävät mielihyvähormonien tuotantoa, mikä vaikuttaa myönteisesti sekä fyysisesti että henkisesti. Tämä pätee kaikkiin ihmisiin. Olemme koonneet muutamia ideoita, miten muistisairaan läheisensä kanssa saa luotua mukavan yhteisen hetken vierailun yhteydessä. Ajatuksena on, että hyödynnetään erityisesti ihmisen olemassa olevia voimavaroja. Yleiset vinkit vierailulle: ole läsnä  kuuntele ota katsekontaktia puhelimet pois kosketa vastaa aina kysymyksiin kuin kuulisit sen ensimmäisen kerran ja johdattele sitten keskustelu uusille urille Seuraavien ideoiden avulla voit luoda läheisesi kanssa mukavan yhteisen hetken:   Liikkuminen ja ulkoilu Liikkuminen ylläpitää liikkumiskykyä ja kuntoa, virkistää, aktivoi aivoja, auttaa kehonhahmottamisessa, aktivoi aineenvaihduntaa ja auttaa esimerkiksi vatsantoiminnassa.  Lähde liikkeelle läheisesi kanssa joko sisällä tai jos mahdollista niin ulkona. Ulkoilla voi tarvittaessa myös pyörätuolilla. Liikkua voi myös istuen eli pallotelkaa tai tehkää tuolijumppaa. Iso ilmapallo on loistava väline monenkuntoisten kanssa. Sanapelit Jos läheiselläsi on säilynyt kielelliset taidot, saattaa hän nauttia erilaisista sanapeleistä ja se on mukavaa molemmille. Niitä on yksinkertaista joko helpottaa tai tehdä haastavammaksi. Ne ovat mainiota aivojumppaa ja pitävät yllä kielellisiä taitoja.  Seuraavassa muutamia esimerkkejä: Keksikää laiva on lastattu -tyylisesti samalla kirjaimella alkavia sanoja. Esimerkiksi etunimiä, eläimiä, maita jne. Kirjoittakaa paperille jokin sana, esimerkiksi PIPARKAKKU ja keksikää sanan kirjaimia eri tavalla yhdistelemällä mahdollisimman paljon eri sanoja. Tehkää sanajono niin että aloitatte esimerkiksi sanasta Suomi ja toinen keksii sen viimeisellä kirjaimella alkavan sanan. Esimerkiksi isä, jonka viimeisellä kirjaimella alkavan sanan taas toinen keksii. Haastavamman pelistä saa, jos seuraava sana määrätään alkavaksi edellisen sanan viimeisellä tavulla. Sanatehtävissä kannattaa hyödyntää sanojen kirjoittamista ylös ja lopuksi niiden lukemista ääneen. Jos muistisairas pystyy tekemään sen itse, niin aina parempi, mutta myös läheinen voi sen tehdä. Musiikin kuuntelu, laulu ja tanssi Musiikki ja rytmi aktivoivat aivoja laaja-alaisesti. Musiikki tuo muistoja, luo tunnetiloja ja tuottaa mielihyvää. Se myös rentouttaa ja rauhoittaa. Musiikin kuuntelu vaikuttaa ihmisen mielialaan ja vireystilaan. Jos  laulaminen on tuttua ja luontaista, on se todella vaikuttavaa aivojen aktivaatiota. Moni muistisairas osaa laulujen sanat ulkoa vaikka muuten muistitoiminnot voivat olla jo heikentyneet. Musiikin kuunteluun voi yhdistää myös tanssia, jos se tuntuu mukavalta. Musiikkia voi tuottaa laulamalla, soittamalla tai äänitteeltä kuuntelemalla. Musiikki kannattaa valita läheisen mieltymyksen mukaan.  Muistelu Muistelu on mukavaa yhteistä tarinointia menneistä, mikä aktivoi aivoja. Muistelussa voi käyttää ajatuksen herättäjänä esimerkiksi vanhoja valokuvia, lehtileikkeitä, kuvakortteja tai postikortteja, vanhoja esineitä ja vaatteita. Kosketus ja hieronta Kosketus on ihmisen hyvinvoinnille elintärkeää. Se rentouttaa ja tuottaa mielihyvää. Kosketus voi myös aktivoida ja se auttaa kehonhahmottamisessa. Kosketus voi olla molemminpuolista. Sen on oltava aina kunnioittavaa ja toteutua niin että se tuntuu luontevalta molemmille osapuolille. Kosketus voi olla halaamista, lähellä istumista, taputus olkapäälle, käden puristus, hiusten harjaamista tai vaikkapa hierontaa.  Hieronta kannattaa aloittaa sivelemällä (silittämällä), hierontaa voi jatkaa painamalla ja pyörittelemällä kevyesti kämmenellä hierottavaa kohtaa, esimerkiksi hartiaa. Lopuksi voit taputella aluetta. Koko ajan on tärkeää pyrkiä havainnoimaan miten toinen hierontaan reagoi. Sen ei ole tarkoitus sattua. Hyviä hieronnan kohteita ovat hartiat, selkä, jalkaterät ja kädet. Hieronnassa voi käyttää apuna pienehköä palloa. Lukeminen Monet pitävät lukemisesta tai luetun kuuntelemisesta ja se on myös hyvää aivojen aktivointia. Ääneen lukeminen on hyvää aivojumppaa, jos muistisairas pystyy sitä tekemään. Voit pyytää häntä lukemaan itsellesi esimerkiksi kirjaa tai lehteä ja voitte sitten keskustella aiheesta. Voit myös lukea läheisellesi sanomalehteä, tuttua kirjaa tai vaikkapa raamattua. Valitse luettava läheisesi mieltymyksen mukaan.  Mukava ajatus on lukea mielenkiintoista tai tuttua kirjaa ääneen niin, että sitä voi jatkaa taas seuraavalla kerralla. Lukea voi myös vuorotellen. Kaipaatko lisää ideoita yhteiselle tekemiselle? Tarkasta Youtube-kanavamme!   Olemme vuosien aikana koonneet erilaisia harjoituksia Youtube-kanavallemme. Esimerkiksi muistikuntoutukseen keskittyviä Muistituokio-videoita olemme julkistaneet useita kymmeniä. Voit tehdä Muistituokion harjoitteita muistisairaan omaisesi kanssa. Muistituokion harjoitteet perustuvat muistikuntoutukseen ja harjoitteet tehdään istuen. Muistituokioissa on aina lopuksi myös jokin tehtävä liittyen esim. kielellisiin toimintoihin, joita on mukava tehdä harjoitteiden jälkeen yhdessä. Lisäksi Muistituokioissa on paljon asioita, jotka herättävät varmasti myös hyviä keskusteluita. https://www.youtube.com/watch?v=Te7F1wtb5UE Kun tarvitset ammattilaisen tukea, terapeuttimme ovat sinun tai läheisesi apuna   Älä epäröi ottaa yhteyttä, mikäli muistisairaalla läheiselläsi on kuntoutukseen liittyviä tarpeita. Ammattitaitoiset terapeuttimme ovat tottuneita työskentelemään muistisairaiden asiakkaiden kanssa ja he kohtaavat asiakkaan kunnioittavasti sekä hänelle sopivalla tavalla. Meidän kauttamme onnistuvat myös ulkoilu- ja virkistyspalvelut. Halutessaan omaiset voivat olla kohtaamisissa mukana. Terapian tai virkistys-/ulkoilupalvelujen lisäksi annamme tarvittaessa ohjeita myös kotiharjoituksiin, joita muistisairas voi tehdä esimerkiksi yhdessä omaisen kanssa. Näin kuntoutuminen jatkuu luontevasti arjessa ja tukee asiakkaan toimintakykyä pidemmällä aikavälillä.

Blogi Nivelrikkoa ei voi parantaa, mutta kehon toimintakykyä on mahdollista kehittää ja oireita lievittää https://www.youtube.com/shorts/u4jvlkciwIM Nivelrikko (artroosi) on yleisin nivelsairaus. Tässä hitaasti etenevässä rappeumasairaudessa nivelrusto vaurioituu ja ohenee, jolloin nivelen toiminta heikentyy. Nivelrikko voi kehittyä mihin tahansa niveleen, mutta yleisimmin se esiintyy polvissa, lonkissa, sormien nivelissä ja selkärangassa. Nivelrikolle voivat altistaa ikääntyminen, perimä, raskas fyysinen työ tai liikunta, nivelen yksipuolinen kuormittaminen sekä kehon nivelen rakenteelliset poikkeavuudet. Nivelrikko voi vaikuttaa merkittävästi arjessa selviytymiseen. Portaissa kulkeminen, esineiden käsittely tai tuolilta ylösnouseminen voivat tuntua haastavilta. Hyvällä hoidolla ja fysioterapialla oireita voidaan lievittää, toimintakykyä parantaa ja leikkausta mahdollisesti siirtää jopa vuosilla eteenpäin! Nivelrikon oireet   Nivelrikon ensioireisiin kuuluu usein rasituksen yhteydessä ilmenevä nivelkipu. Levossa tuntemukset helpottavat. Taudin edetessä kipu voi muuttua jatkuvaksi, ja nivelessä voi ilmetä jäykkyyttä erityisesti aamuisin tai pitkän paikallaanolon jälkeen. Nivelessä saattaa tuntua myös naksumista tai rahinaa, ja liikkeiden laajuus voi rajoittua. Esimerkiksi naisilla yleisempi sormien nivelrikko voi aiheuttaa kipua, jäykkyyttä ja sormien asentomuutoksia. Sormien nivelrikon syntyyn vaikuttaa iän ja perinnöllisyyden lisäksi ammatin tai harrastuksien aiheuttama toistuva, mekaanisesti kuormittava liike. Esimerkiksi käsityöläiset voivat altistua enemmän nivelrikolle kuin muissa ammateissa toimivat. Myös aiemmat käsialueen vammat ja matala-asteista tulehdusta elimistössä ylläpitävä ylipaino kasvattavat nivelrikon todennäköisyyttä. https://www.youtube.com/watch?v=i3-ug2fhSIc Lonkan nivelrikko sen sijaan on yksi yleisimmistä alaraajojen nivelrikoista ja voi vaikuttaa kävelyyn, istumiseen sekä yöuneen. Kipua usein tuntuu ensin rasituksessa, erityisesti nivusen alueella, mutta myöhemmin se voi säteillä reiteen, polveen ja sääreen saakka. Myös liikkeellelähtö voi tuntua jäykältä ja portaiden nousu muuttua haastavaksi. Lonkan nivelrikon taustalla on samoja tekijöitä kuin sormien nivelrikon taustalla. Mutta lisäksi esimerkiksi ylipaino lisää mekaanista lonkkanivelen kuormitusta, ja alaraajojen sekä lonkkaa ympäröivien lihasten heikko kunto kasvattaa todennäköisyyttä nivelrikon ilmaantumiselle. Nivelrikko ei tarkoita liikkumisen lopettamista – aktiivinen liike ja omahoito ovat hoidon kulmakiviä! Tärkeintä on liikkua tavalla, joka tuntuu hyvältä ja sopii omaan arkeen. Pienikin askel parempaan lihaskuntoon ja liikkuvuuteen voi merkittävästi helpottaa oireita ja lisätä hyvinvointia. Omahoidossa tärkeää on harjoittelun säännöllisyys. Nivel tarvitsee liikettä voidakseen hyvin. Kohtuullinen päivittäinen liikunta – kuten kävely, pyöräily, vesiliikunta tai kevyt jumppa – pitää nivelen aineenvaihdunnan vilkkaana, vähentää jäykkyyttä ja lievittää kipua. Hyvä lihaskunto on tärkeää niin yleisen toimintakyvyn kuin nivelrikon oireiden lievittämisen tai hidastamisen kannalta. Lihasten vahvistaminen pienentää nivelrakenteiden kuormitusta. Erityisesti alaraajojen nivelrikossa reisilihasten ja pakaroiden harjoittaminen vähentää lonkka- ja polvinivelten rasitusta arjen toiminnoissa. Liikkuvuusharjoittelu ja nivelten toiminnan parantamiseen kohdentuva kehonhuolto ehkäisee jäykkyyttä ja tukee toimintakykyä. Kevyt venyttely ja dynaamiset liikkeet auttavat pitämään nivelnesteet liikkeellä ja nivelten täydet liikeradat pysyvät yllä. Kokeile myös lempeitä harjoitusmuotoja – kuten pilatesta tai joogaa – nivelrikon oireiden ennaltaehkäisyyn tai lievittämiseen. Vaikka liike on tärkeää, nivelrikossa on hyvä oppia tunnistamaan myös kehon viestit ja oppia kuormituksen säätelyä. Toistuva, yksipuolinen kuormitus tai liian raju harjoittelu voi pahentaa oireita. Kuormituksen säätely – yhdistettynä lepoon ja palautumiseen – on osa hyvää omahoitoa ja tasapainoista elämää! Lisäksi kaikki mikä vähentää kiputuntemuksia, mahdollistaa aktiivisemman arjen. Niinpä passiivisempia hoitokeinoja on suositeltavaa kokeilla nivelrikossa. Lämpöhoito (esimerkiksi parafiinihoito) voi auttaa lievittämään nivelten jäykkyyttä. Vastaavasti fysioterapeutti voi tarvittaessa ohjata käyttämään esimerkiksi tukia, pehmusteita tai liikkumista helpottavia apuvälineitä oireiden lievittämiseksi. https://www.youtube.com/shorts/KAFApz0k1S0 Kun tarvitset tukea, fysioterapia auttaa lievittämään nivelrikon oireita tai hidastaa nivelrikon etenemistä Fysioterapian tavoitteena nivelrikossa on kivun lievitys, toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen sekä sairauden etenemisen hidastaminen. Tärkein hoitomuoto on säännöllinen ja suunnitelmallinen liikunta, joka kohdistuu erityisesti nivelten tukilihaksiin, liikkuvuuteen ja kehon hallintaan. Ammattilaisen kanssa jaettu matka kohti tavoitteitasi on helpompi kulkea! Yksilöllisesti suunniteltu harjoitusohjelma fysioterapeutin kanssa voi auttaa alkuun ja motivoi pitkäjänteiseen omahoitoon. Fysioterapeutti arvioi tilanteesi, antaa konkreettisia harjoitteita ja tukee tarvittaessa myös elämäntapamuutoksissa, kuten painonhallinnassa tai ergonomiassa. Fysioterapeuttimme ovat liikkumisen spesialisteja,  ja he auttavat löytämään juuri sinulle sopivat keinot fyysisesti aktiivisen arjen tukemiseen. Ota yhteyttä ja tehdään yhdessä suunnitelma arkesi elävöittämiseksi!